maanantai 17. syyskuuta 2012

Estoy cansada!

Leikitään jooko että julkasin tän eilen, mä kirjotin tän valmiiks mut sitte päätin oottaa Svanalta kuvia!

Ääh. Kuten fiksuimmat varmasti otsikosta päätteli, väsyttää. Koko ajan! Kaikki energia menee siihen ku en ymmärrä mutta kovasti yritän pysyä mukana. Sitä paitsi, kaikki mut tuntevat varmaan tietää että oon kaikkee muuta ku aamuihminen, mutta nää taas herää jo vaikka ties miten aikaseen. Kun mä herään työllä ja tuskalla kymmenen torkutuksen jälkeen jotai vaille yheksän, on koko muu talo jo hereillä ja pukeutunu ja meikannu ja käyny suihkussa ja syöny jo aamupalat ja muut ja hyvällä tuurilla puol sukua on ilmestyny kylään. Ja tämä siis toki koskee vaan viikonloppuja.

Viikolla mun herätyskello alkaa äännellä klockan 5.30. Koulu alkaa seittemältä ja matkaan pitää varata ainaki vartti, hitaina aamuina paaaljon enemmän. Nää seittemän aamut on kaikkee muuta ku mun juttu, ja ekat tunnit yleensä koomaanki aina ihan puoliunessa. Ei sillä että sillä ois hirveesti väliä oonko mä unessa vai en, en mä kuitenkaa ymmärrä tunneista paljo mitään. Jos keskityn, saatan kässätä jotain sanoja välillä, ja ehkä ymmärtää vähäsen että mistä aiheesta nyt puhutaan mutta jooo, ei. Ainoot tunnit joilla loistan on enkku! Nämä täkäläiset ei puhu englantia käytännössä ollenkaan, joten musta tuli aika nopeesti meiän pelottavan enkunopen lempioppilas (:

Tää kouluviikko oli ehkä mun tähänastisen pienen elämäni kummallisin! Ensinnäkään en ees ollu koulussa ku keskiviikkona ja perjantaina. Maanantain ja tiistain olin kipeenä ja angstasin itekseen kotona ja kasvatin koti-ikävää entisestään kattomalla vanhoja salkkareita ja lukemalla kaikkien blogeja. Keskiviikoks paranin sitte mun perheen antamien jännien pinkkien pillereiden voimalla ja aamulla kouluun lähtiessä oletin että se ois ihan tavallinen koulupäivä mut eeeei. Ensin meillä oli koko kutosluokan yhteiset kahen tunnin mittaset marssiharkat jotai marraskuussa olevaa tapahtumaa varten. Se marssiminen oli sinänsä ihan kivaa, mutta siinä parissa tunnissa kerkes jo tulla nälkä ja jano ja kuuma ja ynh. Ja siis kyllä, me ihan oikeesti marssittiin ympäri koulun kenttää ja opettajat huuti meille käskyjä. Sit mentiin ihan normisti tunteja mutta mulla ei kyllä kerenny olla ku yks ATK ja joku itsenäinen kemia, ja sitte jotkut fiksut päätti alkaa räjäytellä jotai kyynelkaasupommeja että ne pääsis aiemmin koulusta. Kaikki kilju ja juoks ympäriinsä ja vartissa koko koulu oli täynnä poliiseja! Sitte kuulutettiin että menkää pois ja me lähettiin pari tuntia liian aikaseen jätskille Svanan (Islanti) ja Shannonin (USA) kanssa.

Torstaina en taas ollu koulussa, koska me lähettiin vaihtareiden kanssa Quitoon rekisteröimään meiän viisumit. Matkat oli aika tuskaa ku lähtö oli neljältä aamuyöllä ja oli ensin kylmä ja sitte kuuuuma, ja linja-autossa istuttiin yhteensä 12h, josta reilu tunti pyörittiin ympyrää Quitossa ku se tyhmä kuski ei tienny minne pitää mennä. Sen rekisteröitymisen jälkeen köytiin shoppaamassa ja syömässä ja sitte istuttiin taas vuosia autossa ja tultiin puolikuolleina takasin kotiin.

Perjantaina menin sitte kouluun erittäin virkeenä taaaas. Ekat pari tuntia oli ihan normeja ja sen jälkeen alko jotkut messut joille meiän luokka ja vitoset ois saanu mennä jos ois huvittanu. Me kuitenki mietittiin Svanan ja Shannonin kanssa että no ei mennä ku ei ymmärretä siitä mitään, ja lähettiin jo kymmeneltä koulusta shoppaamaan ja vaihteeks syömään jätskiä :D On aika raskasta tää mun koulunkäynti.

Eilen olin ekaa kertaa illalla kunnolla ulkona! Oli meiän koordinaattorin synttärit tän kylän tietääkseni ainoossa diskossa. Siellä hengasin alkuillasta mun veljen ja muiden vaihtareiden kanssa, jotka btw on aika tosi-ihania välillä, ja sitte me tanssittiin loppuilta ja tultiin Oscarin kanssa vahingossa kaks tuntia myöhässä kottiin..... Mami ei hirveesti tykänny mut papi ois tykänny kyllä vielä vähemmän, joten mami vähäsen avusti ja väitettiin että joo ei me tultu ku puol tuntia myöhässä... :D

Nyt ku oon saanu jonkunlaisesta arkirytmistä kiinni mä lupaaaaaan ja vannon että tästä eteenpäi alan kirjotella vähä useemmin ni ei tuu tällasia hölmöjä kilometritekstejä joita kukaan ei jaksa lukee ja joista puuttuu puolet mitä oli tarkotus kertoo! Varsinki ku en edelleenkään jaksa tapella noita kuvia hienosti aikajärjestyksessä tonne tekstin väliin eli ne tulee pötkössä tänne loppuun taaaass :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti