tiistai 19. maaliskuuta 2013

La semana en Quito!

Mitad del mundo((:
Sain tosiaan sillo vasta perjantaina ennen lähtöö tietää että pääsenki Quitoon enkä Latacungaan, joten olin lähtiessä iha innoissani tottakai. Jälkeenpäin kuitenki voin sanoo että olin vähä turhan innostunu ja mun odotukset oli vaihteeks pikkusen liian korkeella.

Subway ekaa kertaa kuuen kuukauen jälkeen!!

Olin kaikista Quitoon menijöistä ainoo, joka asu itekseen perheessä ilman jotai toista vaihtaria. Svana, Mariele ja Asia oli samassa perheessä ja Shannon samassa perheessä yhen Esmeraldasissa asuvan amerikkalaisen ja Latacungassa asuvan saksalaisen kanssa. Mä päädyin AFS Quiton vapaaehtosen, Teresan perheeseen. Ja joo, en tosiaankaan voi sanoo että ois ollu hyvä tuuri. Se mun Quitolainen hostmamma oli vähintäänki kummallinen persoona. Ei siinä, kyllä mä tulin iha hyvin toimeen sen kanssa, mut silti... En tiiä, outo se oli. En osaa ees selittää millä tavalla outo :D




Enivei, tosiaan sunnuntaina me lähettiin matkaan yheksältä aamulla, ja perillä Quitossa oltiin joskus kolmen aikaan. Siellä me ooteltiin ensin linja-autoasemalla joku lähemmäs tunti (ecuadorilaiset...) ja sit se Teresa vihdoinki ilmesty sinne ja vähitellen myös muitten perheet. Muut sitte lähti perheittensä kanssa koteihinsa ja mäki lähin sitte Teresan kanssa johonki. Kotona ei kuitenkaa oltu ennenku joskus seittemältä, ku ensin käytiin ostamassa leipää ja syömässä ja vaihtamassa Teresan kengät ja kahvilla jonku miehen kanssa, jonka tyttö asuu Suomessa :D




Maanantai meni Teresan kanssa ympäri Quitoo juoksennellessa, ensin käytiin yhessä kauppakeskuksessa kahvilla sen saman miehen kanssa ja sit käytiin jonkun naisen kanssa shoppaamassa toisessa kauppakeskuksessa ja sit taas käytiin kahvilla tai syömässä taijossai ja plöö.



Tiistai oli toinen viikon parhaista päivistä! Me mentiin Shannonin, Lenan ja Lauran kanssa käymään Mitad del Mundolla, eli "maailman keskipisteessä". Tosiasiassahan se jättimäinen monumentti ja muut on rakennettu parisataa metriä väärään kohtaan :D Mutta tulipahan nähtyä. Syötiin Subwayssa ja otettiin järkyttävät määrät kuvia (ite en tosin ottanu yhenyhtä kuvaa ennenku mun kamera kuoli ja tottakai unohin laturin Guarandaan), kierretiin sitä aluetta ja ne museot mitä siellä oli, ja sit lähettiin takasin Quiton keskustaan. Siellä me seikkailtiin vähä ympäriinsä ja käytiin sitte kahvilla yhessä kahvilassa joka oli sellasen korkeen talon katolla ja sieltä näky koko Quito. Tolta tiistailta on myös nää kaikki kuvat jotka lätkin tonne väliin :D

Keskiviikon ja torstain vietin kipeenä sängynpohjalla. Mulla oli kuumetta, mun päätä särki ihan järkyttävän paljon ja kurkkuun koski ja nenä oli tukossa ja mitähä vielä. Voin sanoo että vähäsen ärsytti olla kipeenä just tolla viikolla.



Perjantaina en ollu enää kipee mut Teresa silti jätti mut aamulla itekseen sinne taloon. Heräsin joskus vähä seittemän jälkeen eikä kukaan ollu enää kotona. Vähä aikaa mietin että nojust, iteksenikö mä angstaan täällä tänki päivän, mut sit bpäätin että noen, ja soitin Teresalle että mä lähen käymään Quicentrossa. Ja menin sitte Quicentroon itekseni ja pyörin siellä muutaman tunnin, söin donitsin ja join kahvia ja jotai(: Ei kyllä tullu ostettua muutaku yks neule mut ei se mittään, en mä ees taia tarvita ihmeemmin lisää vaatteita justnyt.

"Por favor no tocan los instrumentos"  :D hups?
Lauantai oli toinen niistä hyvistä päivistä. Teresa jotenki ihmeemmi multa kysymättä ilmotti Svanan, Asian ja Mariele  perheelle että Saara tulee käymään tänää ja sit loppujenlopuks päädyin olemaan siellä yötä :D Niiden hostveljellä oli synttärit, joten ne piti bileet sille siellä sillo illalla. Ennen niitä sillo päivällä me käytiin Quicentrossa ja mäkkärissä ja jotai(: Sit sunnuntaina palasin Guarandaan(:

Tästäki kaikesta siis tosiaan on jo pari viikkoo nyt mut nojaa. Ton Quiton viikon jälkeen mullon ollu sellane inhottava kestoyskä päällä ja sen takia on menny yöunet ja kaikki :( Nyt alan onneks olla jo suht terve!(: 

4 kommenttia:

  1. Hei! Olen Joanna Sormunen, asun itse Ecuadorissa ja teen töitä täällä. Tosin vähän vanhempaa sukupolvea edustan :) Löysin blogisi ihan sattumalta ja ajattelin kommentoida. Mukava että olet nauttinut Ecuadorin vaihtovuodestasi. Quito on tosiaan vähän iso ja kolkko, liikenne aika kamala. Itse olen onnellinen kun ei sielläpäin enää tarvitse asustella. Jos satut joskus olemaan viidakossa päin, erityisesti Napon provinssissa niin ilmoita. Voisit vaikka vierailla. Oma blogiosoitteeni on: http://ecuadorinvammaishanke.blogspot.com/ Facebookistakin löydyn jos tekee mieli jutella välillä suomeksi. Itse muistan että varsinkin alkuun oli välillä aika valtava ikävä ihan jotakuta suomenkielistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hola! Jännä, en oo ikinä tullu ajatelleeks että Ecuadorissa vois olla muitaki suomalaisia ku me muutamat vaihtarit (tänä vuonna meitä on kait kaheksan koko massa) ja jotkut harvat turistit jotka tänne eksyy :D Selasin tota sun blogia ja totesin että tollaselle hankkeelle jota te teette on oikeesti tässä maassa tarvetta - ainaki koulut tuntuu oikeesti tarviivan apua jo pelkästään "tavallisten" oppilaiden kanssa, joten kehitysvammaisten oppilaiden kanssa apua tarvitaan varmasti vielä enemmän. Erityisopetuksesta en oo kuullu yhtään mitään näitten seittemän kuukauden aikana. Joskus aina mietin miten esim. lukihäiriöiset täällä oikein pärjää koulussa ku niillä ei ihmeemmin oo muita vaihtoehtoja ku mennä muiden mukana. Jos siis nyt ymmärsin nopeesti selatessa ees jossain määrin ton teidän hankkeen idean :D Quitosta oon sun kanssa just samaa mieltä, mä en oikein viihtyny siellä ku se oli niin iso ja kolkko ja hämmentävä. Jos satun sinnepäin ni ilmottelen kyllä!(:

      Poista
  2. heeii sul on tosi mukavan olone tää blogi ! :)) ahh matkakuume iske !:D

    nipsu95.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Graaacias(: Ironic enough mullaki on ihme matkakuume just menossa vaikka oonki olevinani "matkalla" :D

      Poista