Después

Si, estoy viva.

Tää blogi vähä jäi sillo vikana Ecu-kuukautena. Ja sitku tulin Suomeen unohin koko jutun. Jotenki kaikki oli nii sekavaa ja vaikeeta ja outoo ja hämmentävää ja hassua ja mitälie ettei sit tullu mieleenkään koko blogi.

Hmm. Mitä ihmettä mä tein mun vikana kuukautena Ecussa? Herranjumala että siitä on jo aikaa. Se viimenen kuukausi oli niin outo. Toisaalta en malttanu oottaa että pääsisin kotiin. Perheen kanssa ei menny iha nii hyvin ku oisin toivonu, en jaksanu enää Mechen kaksnaamasuutta ja mun veljet alko käyttäytyä aika hyvinpaljon oudosti, ja jotenki tuntu että ainaki Meche ja ehkä ne vanhemmatki jotenki oikei ootti että lähen.

Toisaalta halusin niin kovasti jäädä. Sillonku oikeesti sisäistin että perkele, en välttämättä enää ikinä nää näitä ihmisiä, se tunne oli ihan järkyttävä. Vikan viikon mietin vaa jatkuvasti, että ”Tää on varmaan vika kerta ku nään tätä ihmistä/käyn tässä kaupassa/tässä puistossa/mun koululla/ostan tällasen jäätelön etc etc etc” ja se jos joku oli hämmentävä tunne.

No es un año en mi vida, es una vida en un año. ♥

Kotimatka oli piiitkä ja hämmentävä. Me myöhästyttiin Ams-Hki lennolta ja jouduttiin lentelemään vähä ympäriämpäri eikä kenenkään puhelin toiminu ja kaikki oli väsyneitä ja vittuuntuneita ja haluttiin vaa vuorotellen kotiin ja takasin Ecuadoriin.

Kotiin tuleminen oli ehkä oudointa ikinä. Olin ollu hereillä sen 33 tuntia (nimim. en osaa nukkua lentokoneissa), takana oli neljä lentoo (Quito-Amsterdam-Köpis-Helsinki-Kuopio) ja olin iha kuolemanväsyny, mut en silti millään osannu rueta nukkumaan. Oli nii hämmentävää olla taas kotona.

Miltä tuntuu nyt? Hyvä kysymys. Toisaalta tuntuu iha siltä etten ois ollukkaan ikinä missään, ku oon nyt ollu jo niin kauan Suomessa. Toisaalta taas tuntuu että tahon palata takasin. Jotenki on sellanen olo, että vaikka oonki iha ilonen täällä, en enää oikein kuulu tänne. Tai siis, nyt liiottelen, mutta. Mun entiset luokkalaiset ja piiiitkäaikaset kaverit lähti lukulomalle pari kuukautta sit ja ne suunnittelee täyttä häkää niiden ylppäreitä ja jatko-opiskelua ja pois muuttamista. On kovin ulkopuolinen olo. Mäki haluan jo päästä eteenpäin.

En silti  kadu että lähin. Ei mulla oikeesti oo missään mitään valittamista. Tuun tosi hyvin toimeen mun nykystenki luokkalaisten kanssa, vaikken ehkä tunnekkaan niitä yhtä hyvin ku entisiä. Tulossa on kaikenlaista jännää – musikaali, kesäloma, kesätyöt, kirjotukset... Kyllä tää tästä!

Hohhoijjaa, näköjään tätä tekstiä syntyy taas ku sille päälle sattuu. Bueno, musta tuntuu että tää tais nyt olla viimenen kerta ku kirjottelen tänne. Kiitokset kaikille jotka jakso lueskella mun juttuja desde el otro lado del mundo. ♥

Sueño, tu eres mi sueño

Que nadie me levante

Ajaja long time no see, on vvähä jääny tää. Taas. Hups anteeks.

Huh, sen jälkeen ku oon viimeks tänne kirjotellu on tapahtunu vaikka mitä :O Oon kerenny rakastua Galapagokseen ja viettää siellä kenties viis pienen elämäni parhaista päivistä, kiertää ympäri Ecuadoria mun suomalaisen äitin ja tätin kanssa, lesota niille mun mahtavilla espanjantaidoilla, syyä ihan liikaa salmiakkia ja fazerin sinistä (loppu jo :<), viettää viikon lomaa koulusta lagaamalla kotona, laulaa kylän suosituimmassa diskossa vaikka miten monen ihmisen eessä (hui.), hyvästellä yhen siskon lisää (Shannon te amo<3), osallistua koulussa lippuvalaan ja siinä marssia ja seisoo paikallaan melkein kolme tuntia auringonpaisteessa korkokengät jalassa vaikka mulle sanottiin että ei tarvii ja olin ainoo vaihtaei joka osallistu (enkä pyörtyny tällä kertaa!!) kaivata kotiin, toivoo että saisin vielä ees yhen kuukauden lisäaikaa täällä.... On varmaa ollu aika lailla koko vuoden tapahtumarikkaimmat pari kuukautta jossei muuta.

Nnnii. Tosiaan, 24 päivää jälellä. Guarandassa 22, koska kaks vikaa päivää me ollaan ko Ecuadorin vaihtarit leireilemässä Quitossa. 25 päivän päästä oon Suomessa. Jessstas. Aika on kulunu iha hirveetä kyytiä !! Vaikka nyt onki vähä sellane vaihe että tahon kotiiin nytheti, ni silti aaoaoalsjfbaldjbf estoy tan confundida que no se que decir! Chuta. Kattokaa kuvia ku en osaa sanoo mitää fiksua. Neki tulee iha randomissa järjestyksessä taas. :D

Ps. Hyvää syntymäpäivää iskä 49-v siellä jossain. ❤

Corre corre corre corazon

Asi que corre como siempre,

No mires atras

Lo has hecho ya,

Y la verdad, 

Me da igual

Holas! Sain Hetalta haasteen(: Oon tehny tän kerran ennenki, sellasilla hirveillä romaanivastauksilla, mut aattelin että teenpä nyt uuestaa enkä väännä hirveetä romaania kaikkiin kysymyksiin :D

Ensin aaattelin kuitenki repästä ja esitellä teille mun mahtavia espanjantaitoja ja kertoo mun kuulumiset tällä kertaa en español(: En sit oo yhtään varma mistään ja kirjotin varmaa puolet väärin mut at least i tried! Älkää olko liian tarkkoja mun kieliopin tarkistamisessa por favor :D

Ok hmm que ha pasado despues de Quito? Mucho tiempo pero pocas cosas. Mi vida aqui esta muy "normal" ahora para mi, y todo ya no es tan nuevo y interesante. Estoy muy acostumbrada ahora, por fin! Ya pense que nunca voy a sentir asi pero ahora si. Clases son aburridas pero ya no me importa, tengo algunos amigos en mi curso, amo a mis hermanitas de gda, puedo entender, hablar y escribir español ya mas o menos yy.. 19 dias u me voy a Galapagos!! No puedo esperar. No se, ahorita creo que no tengo casi nada de malo de decirles! Estoy feliz(:

Pero. Dos meses y 19 dias y ya regreso. El tiempo se va tan rapido!! No entiendo. Se siente como que solo ayer todavia nos faltaban mas que 200 dias y ahora 82! What.

Ohjeet:
Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaaja, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa itsestäni:

1. Meillä oli eilen biologiankoe. En vastannu yhteenkään kysymykseen(((: Siinä oli sananselitystehtävä jossa oli viis sanaa joista tasan yks oli mun sanakirjassa.
2. 83 päivää jälellä ja järkyttävän sekava olo! Kaks kuukautta ja 20 päivää kuulostaa nii vähältä!! Apua apua apua aaa aaoaoaoa. :D
3. Kävin äsken ostamassa leipää ja jotkut 11-vuotiaat pikkukovispojat huuteli mulle että oon hirmu nätti. Jeeeee!
4. Kaipaan ruisleipääääääää!! Tekee iha järkyttävästi mieli ruisleipää :( Yhyy
5. Tein just kuus sivua matikanläksyjä! Ja osasin! Ja tänää ymmärsin fysiikantunnillaki kaiken mistä puhuttiin! Ja sain kemiankokeesta 10! Onnistumisentunne ❤
6. Oon ottanu itteeni niskasta kiinni ja oikeesti yrittäny parhaani koulussa ja sen huomaa! Tänää kemianope laitto mut taululle ja sain kehut ensi opelta ja sit mun luokkalaisilta(: Ne on varmaa tähä asti luullu että oon iha tampio ku en oo tunneilla nii hirveesti panostanu :D
7. Mulla on ihan älytön ikävä vuodenaikoja !! En ois uskonu että jotai tollasta tulee näi paljo ikävä mut chuta, masentaa vaa ku täällon aina sama. :((
8. Oon kattonu kolme leffaa tänään. Eilen katoin kaks. Tylsää. :D
9. Espanjan puhuminen ja ymmärtäminen väsyttää mua vieläki :( Vaikka tää mun sönkötys onki jo suht sujuvaa ni enemmän sitä pitää miettiä ku normaalisti jos suomee puhuis.
10. Pitäs leikata hiukset, alkaa olla latvat aika huonossa kunnossa, ei oo enää kakshaarasia vaa kaikki haarahiukset on jotai seittemänhaarasia :DD
11. Hostsisko alko just kikattaa ja se kysy multa jotai "saara eikö ookki hassua" ja nauroin ja vastasin että joo vaikkei todellakaan oo mitään hajua mistä on kysymys :DD Ei se sanonu mitää muuta!

Kysymykset:

1. Oliko 11 asian keksiminen itsestäsi vaikeaa?
- Oli :D Varsinki sellasten lyhyiden juttujen, mullon paha tapa kirjottaa hirveitä romaaneja tollasista.
2. Mitä odotat tältä keväältä?
- Parempi ois tulla kunnolla paras kevät 4ever!! Galapagosgalapagosgalapagos en malta ooottaaaaa !!!
3. Kenen seurassa haluaisit olla juuri nyt?
- Kaikista eniten varmaa suomalaisten kavereitten, esim. Ninnu, Anne, Minna, Ami yms kaikki ihkutraksuthöpsöt<: Toine iha jees vaihtoehto ois mis hermanas! Todas pero. :(
4. Mihin maahan haluaisit matkustaa?
- Voih. Tähän mulla ois iha hirrrmu pitkä lista kaikkee :DD Ainaki Ranska, Italia, Usa, Saksa ja Islanti (ai miks just nuo? :DD) jaaa lisäks Englanti, Portugali, Thaimaa, Kiina, Australia ymms(:
5. Lemppari vaatteesi?
- Koulupuku❤❤❤❤❤❤❤ not. En tiiä :D
6. Onko sinulla ikävä jotakuta?
-ON. BASTANNNNTE.
7. Mistä musiikista tykkäät? Linkkiä tähän :)
- Vähän kaikesta(: Rippuu tosi paljo päivästä ja mielialasta ja kaikesta. Sori en jaksa ettiä linkkejä :(
8. Kenen julkkiksen kanssa haluaisit viettää päivän?
- Rafael Correan ainaki. No en tiiä :D
9. Unelma-ammattisi?
- Aaaaa tämä stressaa. En tiiä :( Ahistaa olla näi tietämätön mut ei mulla oo mitään hajua vielä!
10. Mitä pelkäät?
- Että nää seuraavat 82 päivää häviää johonki vaa sillee FFFUM. :O
11. Parasta tässä päivässä on/oli?
- Mmmm päikkärit koulun jälkee :D ja se ku päikkäreitten jälkeen lagasin sängyssä ja katoin leffoja(:

Ja ennnn haasta kettään koska enjaksa.

ps. te jotka innostutte kääntämään ton espanjankielisen pätkän tuolta ni kääntäkää mieluummin enkuks ku suomeks :D käänsin ton just suomeks ja nauroin,, ei mun espanja iha noin huonoo kuitenkaa oo!

La semana en Quito!

Mitad del mundo((:

Sain tosiaan sillo vasta perjantaina ennen lähtöö tietää että pääsenki Quitoon enkä Latacungaan, joten olin lähtiessä iha innoissani tottakai. Jälkeenpäin kuitenki voin sanoo että olin vähä turhan innostunu ja mun odotukset oli vaihteeks pikkusen liian korkeella.

Subway ekaa kertaa kuuen kuukauen jälkeen!!

Olin kaikista Quitoon menijöistä ainoo, joka asu itekseen perheessä ilman jotai toista vaihtaria. Svana, Mariele ja Asia oli samassa perheessä ja Shannon samassa perheessä yhen Esmeraldasissa asuvan amerikkalaisen ja Latacungassa asuvan saksalaisen kanssa. Mä päädyin AFS Quiton vapaaehtosen, Teresan perheeseen. Ja joo, en tosiaankaan voi sanoo että ois ollu hyvä tuuri. Se mun Quitolainen hostmamma oli vähintäänki kummallinen persoona. Ei siinä, kyllä mä tulin iha hyvin toimeen sen kanssa, mut silti... En tiiä, outo se oli. En osaa ees selittää millä tavalla outo :D

Enivei, tosiaan sunnuntaina me lähettiin matkaan yheksältä aamulla, ja perillä Quitossa oltiin joskus kolmen aikaan. Siellä me ooteltiin ensin linja-autoasemalla joku lähemmäs tunti (ecuadorilaiset...) ja sit se Teresa vihdoinki ilmesty sinne ja vähitellen myös muitten perheet. Muut sitte lähti perheittensä kanssa koteihinsa ja mäki lähin sitte Teresan kanssa johonki. Kotona ei kuitenkaa oltu ennenku joskus seittemältä, ku ensin käytiin ostamassa leipää ja syömässä ja vaihtamassa Teresan kengät ja kahvilla jonku miehen kanssa, jonka tyttö asuu Suomessa :D

Maanantai meni Teresan kanssa ympäri Quitoo juoksennellessa, ensin käytiin yhessä kauppakeskuksessa kahvilla sen saman miehen kanssa ja sit käytiin jonkun naisen kanssa shoppaamassa toisessa kauppakeskuksessa ja sit taas käytiin kahvilla tai syömässä taijossai ja plöö.

Tiistai oli toinen viikon parhaista päivistä! Me mentiin Shannonin, Lenan ja Lauran kanssa käymään Mitad del Mundolla, eli "maailman keskipisteessä". Tosiasiassahan se jättimäinen monumentti ja muut on rakennettu parisataa metriä väärään kohtaan :D Mutta tulipahan nähtyä. Syötiin Subwayssa ja otettiin järkyttävät määrät kuvia (ite en tosin ottanu yhenyhtä kuvaa ennenku mun kamera kuoli ja tottakai unohin laturin Guarandaan), kierretiin sitä aluetta ja ne museot mitä siellä oli, ja sit lähettiin takasin Quiton keskustaan. Siellä me seikkailtiin vähä ympäriinsä ja käytiin sitte kahvilla yhessä kahvilassa joka oli sellasen korkeen talon katolla ja sieltä näky koko Quito. Tolta tiistailta on myös nää kaikki kuvat jotka lätkin tonne väliin :D

Keskiviikon ja torstain vietin kipeenä sängynpohjalla. Mulla oli kuumetta, mun päätä särki ihan järkyttävän paljon ja kurkkuun koski ja nenä oli tukossa ja mitähä vielä. Voin sanoo että vähäsen ärsytti olla kipeenä just tolla viikolla.

Perjantaina en ollu enää kipee mut Teresa silti jätti mut aamulla itekseen sinne taloon. Heräsin joskus vähä seittemän jälkeen eikä kukaan ollu enää kotona. Vähä aikaa mietin että nojust, iteksenikö mä angstaan täällä tänki päivän, mut sit bpäätin että noen, ja soitin Teresalle että mä lähen käymään Quicentrossa. Ja menin sitte Quicentroon itekseni ja pyörin siellä muutaman tunnin, söin donitsin ja join kahvia ja jotai(: Ei kyllä tullu ostettua muutaku yks neule mut ei se mittään, en mä ees taia tarvita ihmeemmin lisää vaatteita justnyt.

"Por favor no tocan los instrumentos"  :D hups?

Lauantai oli toinen niistä hyvistä päivistä. Teresa jotenki ihmeemmi multa kysymättä ilmotti Svanan, Asian ja Mariele  perheelle että Saara tulee käymään tänää ja sit loppujenlopuks päädyin olemaan siellä yötä :D Niiden hostveljellä oli synttärit, joten ne piti bileet sille siellä sillo illalla. Ennen niitä sillo päivällä me käytiin Quicentrossa ja mäkkärissä ja jotai(: Sit sunnuntaina palasin Guarandaan(:

Tästäki kaikesta siis tosiaan on jo pari viikkoo nyt mut nojaa. Ton Quiton viikon jälkeen mullon ollu sellane inhottava kestoyskä päällä ja sen takia on menny yöunet ja kaikki :( Nyt alan onneks olla jo suht terve!(: 

Quien te despertara..

Con un beso en la mañana?

Dime quien te llevara

El desayuno a la cama?

Quien te escribirá canciones

Inspiradas en nuestro amor?

Quien regalándote flores

Dirá la primavera llego

....Y HOOOY TE VAS, TE VAS TE VAS TE VAAAS !

Jees, ooon näemmä saattanu ehkä unohtaa tän bloggaamisen taasen.. Lo siento lo siento lo siento! Hups. Nojaa, haitanneekos tuo.

Karnevaalit oli ja meni, ja ne oli mun mielestä ehkä vähä peräti pettymys. Ei siinä, oli mulla kivaa, paraatit oli hienoja ja mut kasteltin joka ikisessä välissä ja hiukset oli täynnä jauhoo ja naama iha sellasessa suihkutettavassa vaahtojutussa, eikä näistä mitään hirveesti tapahu Suomessa eli oli sinänsä ihan kivaa, muttaa. Paraatit oli myös kuooolettavan pitkiä, ihmisiä oli ihan hirvittävästi, vaatteet oli koko ajan märät, hiukset jauhossa ja sitä hemmetin vaahtoo oli joka paikassa, varsinki naamassa. Enkä kerenny nähä muita vaihtareita ku pari kertaa, ku piti aina mennä hostsiskon ja sen kavereitten kanssa. Ei siinä, kyllä neki iha kivoja on ja kyllä mä niittenki kanssa sinänsä viihyin mut ne on silti Mechen kavereita, ei mun. Kivempaa ois luultavasti ollu vaihtareitten kanssa mut Mechen kanssa menemine oli vaan nii paljo helpompaa.

Hostsiskoseni Meche(:

CPC! Kuka arvaa ekana mikä biisi?  :D

Joo en tosiaankaan tunne puoliakaan näistä ihmisistä mut eikaitse mitää :D Ja mua vaivaa ku näyttää iha siltä ku Mechen jalat ois mun :DD

Toi sunnuntain paraati oli kaikista pisin ja kuulemma hienoin mutta mäoon kyllä vähä eri mieltä, mä väittäsin että maanantaina oli hienompi :D Sunnuntai-iltana oli Plaza Rojalla tosiaan konsertti, jossa esiinty mm. Americo, jonka biisi on tuo jonka linkitin tonne ylemmäs(: Eli aika pitkälti salsaa, tykkäsin! Siellä oli jotenki tosi kiva ja rento fiilis kaikki vaa tanssi salsaa (btw mäki osaan!!!) ja huuti niitä lauluja vaikkei sanoja välttämättä tiennykkää :D

Ilmeestä huomaa että sain vesi-ilmapallon selkään just vähä ennen kuvaa :DD

Nomut joo, enough about the carnaval. Ton kaiken hössötyksen jälkeen meillä oli vielä se loppuviikko lomaa koulusta, ja sit seuraavana maanantaina oli presidentinvaalit joten seki oli vielä vapaata. Sit tiistaina palattiin kouluun ja plöö. Opettajista ainaki kolme on jumittanu lomalle eikä niitä sitte pahemmin näkyny, eli ei myöskään ollu niitten tunteja. Yleensä noi vapaat on mulle tyyylsiä, koska Shannonilla ja Svanalla toki on tunteja eli mä jään vähä itekseen ku mun luokkalaiset harvemmin hengaa mun kanssa. Tai no, harvemmin hengas mun kanssa ennen lomaa mut nyt niitä yhtäkkiä alkoki kiinnostaa Suomi ja suomenkieli ja kaikki ja oon peräti tainnu saaha kavereita mun luokalta! Tosin, ei meistä mitää sydänystäviä taia ikinä tulla mut kavereita kuitenkii(:

Viikon tosiaan kerkesin olla koulussa (vähä vajaan viikon siis, vaa ti-pe), ja nyt mä lintsaan taas tän viikon :D Oon lyhytvaihossa Quitossa! Nää (herranjestas ku kirjotin neljä kertaa "bää" ennenku osasin) kohdekaupungit arvottiin sillo Salinasin orientaatiossa (miks kirjotin ensi "vierotuksessa"???? mikä mun suomee vaivaa tänäääään?) ja mä olin se ainoo "onnekas" joka sai Latacungan, ku kaikki muut Guarandalaiset sai Quiton. Latacunga on sellane tosi paljo Guarandan tapanen pikkukaupunki parikolme tuntia Guarandasta Quitoon päin, ja kyllä voin sanoo että vähäsen masenti että jouduin sinne. Koko lyhytvaihon pointti kuitenki on nähä erilaisia paikkoja ja sit mä joudun pikkukylästä toiseen. Sitäpaitsi oon muutenki kuullu Latacungasta lähinnä huonoo. No, sit perjantaina Valeria soitti ja ilmotti että Latacungassa ei oo perheitä ja mä pääsinki Quitoon! Que feliz que estoy(:(:

Että tästä nyt ei tulis iiiihan järkyttävän pitkää (ihanku tää ei jo ois) ni lopetan tähä ja kerron tosta Quiton viikosta sit seuraavalla kerralla(: Lupaan ja vannon ettei siihe mee kuukautta.

Quee bonito es caarnavaaal

Tätä me Guarandassa olevat vaihtarit on ootettu viimeset viis kuukautta! Here it is, Carnaval de Guaranda, el mejor carnaval del mundo! Jee. Tänään tosiaan siis on Guarandan karnevaalien ensimmäinen päivä. Tää kylä meni yhessä yössä ihan sekasin. :D Ihmisiä on jostai yhtäkkiä ilmestyny hirveesti lissää ja kaikki on ihan hulluja. Tuntemattomat ihmiset heittelee toisiaan vesi-ilmapalloilla ja jauhoilla ja kananmunilla ja sellasella inhottavalla vaahtomössöllä ja huhhuh :D Selvisin just vähä aikaa sitte kotiin tuolta, olin muitten vaihtareitten kanssa puistossa ja kattomassa kulkueita.. Kottiin ku pääsin ni mun vaatteet oli ihan läpimärät ja hiukset semmosen inhottavan mönjän peitossa, ku niissä ensin oli jauhoo ja sitte joku heitti mua vesi-ilmapallolla päähän. Ja viis kertaa selkään :D Yyh.

Valitettavasti en ossaa olla tästä karnevaalien alusta niin ilonen ku haluaisin. Huomenna meitä on Guarandassa ennää viis... Lisa palas Ranskaan eilen ja Giulia lähtee huomenna viieltä aamulla. Angst. Jotenki tuntuu nii kummalliselle aina ku kokoonnutaan porukalla jo nyt ku Lisa puuttuu.. Meitä on vaa viis! :( Yhyy.

Viime vklp meillä oli AFS-leiri Salinasissa ja pääsin taas puhumaan vähäsen suomee Siljan kanssa(: Huomaa kyllä että alkaa vähitellen suomenkieli unohtua jo... Mutmut tustuin myös paljo paremmin Quitossa ja Esmeraldasissa asuviin vaihtareihin tällä kertaa! Sillo edellisellä leirillä kyhnötin tosi paljo Siljan kanssa ja olin vielä hirmu nuhanen, ni jotenki se jäi sillon, mut tällä kertaa meillä ei ollu sellasia hirveitä maaryhmäjakoja ku sillo ekalla kerralla(: Ohjelmaakaan tolla leirillä ei hirveesti ollu, täytettiin muutamat lappuset ja loppuaika oli vapaata. Tykkäsin! ❤

Mitäs muuta? Tällä viikolla meillä ollu koulussa syyslukukauden loppukokeita joka päivä ja ne jatkuu vielä ens viikon. Ensin meille sanottiin että meiän ei tarvii tehä niitä kokeita ku me ei tarvita arvosanojakaa, ja me sitte skipattiin maanantain ja tiistain kokeet ja oltiin Shannonilla, mut sitte tiistaina meille ilmotettiinki että meiän pitää sittenki osallistua niihin kokeisiin. Vaikka ei edelleenkään saaha arvosanoja. Pöh.

And the hardest part, was letting go, not taking part

Was the hardest part

And the strangest thing
Was waiting for that bell to ring
It was the strangest part

Ahistaa. Mulla on itelläni just nyt kaikki hyvin. Perheen kanssa ei oo mitään ihmeempiä ongelmia. Koulussa on edelleen tylsää mut ei se haittaa. Espanja luistaa koko ajan paremmin. Mut nii.. Niinku jo aiemmin oon kertonu, me Guarandassa olevat vaihtarit ollaan tosi tiivis porukka, mejores amigas, hermanas. Nää kuus on mun tärkeimmät ihmiset täällä. Ja nyt meiän pikkunen seittemän ihmisen ryhmä rikkoutuu, ku Lisa palautetaan Ranskaan joko keskiviikkona tai perjantaina. Ja Giulia on just nyt matkalla Quitoon juttelemaan AFS Ecudorin päätoimiston kanssa siitä, saako se jäädä vai palautetaanko se Italiaan. Ite oon sitä mieltä että kummankaan noista ei kuuluis lähtee mihinkään ennenku 163 päivän päästä.

las amo.

Estoy tan cansada, tan enojada, tan confundida, tan triste, tan estresada... y no puedo hacer nada nada nada.

Sé que estas cansada

Que has tenido un día largo
Y quieres apagar el mundo.

Jjjjooo sinne meni mun uudenvuodenlupaukset... Nojoo, tekosyitä löytyy, oon kipee. Ilmeisesti mullon jonkun sortin ruokamyrkytys, perjantaina söin hedelmäsalaattia ja tunti sen jälkeen oksensin kaiken ulos. Mut raahattiin sairalaan ja siellä ne kahto että mää kuivan pystyyn tai jotai ja laitto mulle tipan. Eilen olin jo iha kunnossa ja söin ihan suht normaalisti mut sit yöllä heräsin taas siihe että oli huono olo ja oksensin uuestaan ja jee. Tänään kävin uuestaan lääkärissä ja sain uueat lääkkeet, eiköhän tää tästä(:

Mut hei outoooo, nyt on oikeesti 2013. Sillon, ku olin hirmu masis ja jopa ihan tosissani suunnittelin kotiintuloo joulun jälkeen, tää oli mun tavote. Tammikuuhun asti piti selvitä, ja kattokaa nyt ku mä selvisin! Here I am, will you send me and angel ja silleen(: Jotenki oon jossain määrin aika ylpee itestäni ku selvisin ton vaiheen yli. Nyt viimeaikoina on menny tosi paljonpaljon huomattavasti paremmin. Hylkäsin noi kesken vuoden takasintulohaaveet lopullisesti joskus joulukuun puolessa välissä.

Joulu täällä oli mulle aika vaikee päivä. Oon normaalisti aina nii jouluihminen, ja tykkään hössöttää ja tehä joulutorttuja, ja alan soittaa ja laulaa joululauluja jo hyvissä ajoin marraskuun puolessa välissä. Täällä jouluaatto eros tavallisista päivistä vaan siinä, että ei ollu koulua, annetiin lahjoja ja illallinen syötiin eri pöydässä ku normaalisti ja syömiseen käytettiin haarukkaa ja veistä, ei pelkkää lusikkaa niinku normaalisti. Nii, ja oli jälkiruokaa! Jee. Ei siinä, oli kait tää joulu tälleenki iha jees mut.. nojaa, mä en nii hirveesti tykänny. Lahjoja sain ite tasan yhen, pyjaman mun hostäitiltä. Se on pinkki ja aika ruma mut tosi lämmin(: Ei sillee harmita etten saanu lahjoja, paitsi se, että ite käytin aika paljo hostsisarusten lahjoihin enkä sit saanu niiltä mitään... Nojaa. Ja kouluki jatku heti tapaninpäivänä :( Tosin, vaikka koulua oli ke-pe ni en mä ollu ku keskiviikon kolme ekaa tuntia :D No importa.

Uusvuos oli täällä paljo isompi juttu ku joulu. Nää väsäs año viejoja, sellasia ihmisen kokosia nukkeja koko ton joulun ja uudenvuoden väliin jääneen ajan, ja ne sitte poltettiin uudenvuodenyönä. Tuntu jotenki vähä hassulta miettiä, että ensin nähään hirveesti vaivaa niitten eteen ja sit ne tuikataan tuleen, mut ei kait siinä :D Nää myös tuntuu olevan aika taikauskosia ton uudenvuoden suhteen, ku kello löi kahtatoista ni piti olla keltaset alusvaatteet, taskussa rahaa ja linssejä, viskata ulko-ovesta lasillinen vettä ulos, lakasta ovesta ulospäin, syyä 12 viinirypälettä ja kiertää kortteli reppu selässä :D Kaikilla noilla oli joku vaikutus mutta en kyllä muista mitä ne oli. Kaiken ton hässäkän jälkeen me lähetiin diskoon ja oltiin siellä jonnekki puol viiteen(:

Nojoo, mulla siis itelläni menee nyt tosi hyvin verrattuna siihen mitä pari kuukautta sitte, muttaaa.... Kaikilla Guarandassa olevilla vaihtareilla ei. En tiiä just nyt mitään varmaks mutta näyttäis siltä että yks meistä vaihtaa perhettä toista kertaa kuukauden sisällä, yks joutuu käymään Quiton AFS-toimistolla ja sekä Quitossa että Guarandassa psykologilla, yhen kaveri kotimaassa kuoli eilen illalla... Ja yks meistä palautetaan melko varmasti kotiin. Tarkemmin en viiti kertoo koska nää ei kuitenkaan oo mun asioita mä halua mainostaa toisten ongelmia.